Lämpimät näpit

Minulla palelee sormet melkein aina. Sisälläkin tekisi mieli käyttää kämmekkäitä. Tänä talvena päätin ettei ainakaan ulkona tarvitse tassujen palella. Eikä ole palelleetkaan (aika lämmin oli talvikin kyllä täällä Helsingissä), näppejä ovat lämmittäneet tämmöiset:

kirjokäsi

Kirjokintaat

malli: kirjasta Iki-ihanat käsityöaarteet

lanka: Drops Alpaca

puikot: 3 mm

langankulutus: 45 g

Ja nehän ovat tietysti vain aluslapaset, pakkasella päälle vai vetäistä:

kuplakäsi

Kuplat

malli: kupla

lanka: jonkun pienen lammastilan suomenlampaan kolmisäikeinen villalanka

puikot: 4 mm

langankulutus: 119 g

Ja tietysti kun päiväsaikaan yrittää ottaa valokuvia, kuvausapulaisia tulee aina paikalle. Tällä kertaa ei kissoja, vaan ihmisapureita.

avustajat

Joulukuun tuotoksia

Tässäpä tämä, joulukuun ensimmäinen päivä valmistunut toinen tyttäreni. Kyllä se aika vaan vierähtää vauhdilla kun on uusi ihminen johon tutustua. Kuvassa hänellä on yllään jo ensimmäiselle tyttärelle neulomani villatakki, vieläkin nappeja vaille valmis. No, vielä on hihat käärittynä eli kasvunvaraa on, ehkä joku päivä innostun siitä inhokkipuuhastani, nappien ompelusta. Kyllä tuo vanhempi tyttönen hyvin käytti takkia ilman nappejakin, mutta silloin olikin lämmin kevät. Lankana takissa on Noro Kureyon Sock, ja sitä meni koko kerällinen, puikot olivat muistaakseni 3 mm, ja mallia takkiin katsottiin täältä.

Joulukuussa valmistui myös pieniä joululahjuksia. Anoppia ja kummitätiä lahjottiin kämmekkäillä, mallina Susie Rogers’ Reading Mitts, lankana Novitan Nalle, ja puikot 3 mm. Beiget menivät kummitädille ja punaiset anopille.

Viikkoa ennen tyttäreni syntymää veljeni sai pojan, ja hänelle lahjuksiksi vietiin aina niin ihanat junasukat. Punaiset lahjasukat on neulottu Gjestalin Maija-langasta 2,5 mm:n puikoilla.

Nuo isommat oranssinruskeat sukat jäi omalle tytölle odottamaan jalan kasvamista, ne on neulottu jostain 100 % villalangasta kolmen millin puikoilla. Ja koska punaiset sukkaset saivat kovasti kehuja veljen perheeltä, ovat kuulema ainoat sukat jotka venkoilevalla veljenpojalla pysyvät hyvin jalassa, neuloin pukinkonttiin vielä yhdet harmaasta Nalle-langasta.

Nyt tuolta kehdosta kuuluu semmoista pientä ähinää, että maitotarjoilua ollaan vailla. Paras totella kutsua heti ettei pieni neiti hermostu…

Raitalapaset

Lapasia on jotenkin hankala neuloa itselle. Tai muille. Niitä tarvitaan kaksi. Ja sitten on vielä ne peukalotkin. Ja tulee hirmuisesti pääteltäviä langanpätkiä. Kuitenkin minulla on niin palelevat sormet, että vaikka lämpömittari näyttäisi vielä hyvän matkaa plussan puolelle, kädet kaipaavat lämmikettä. Lapasia olisi hyvä olla parit jokaisen takin taskuun, ja sitten vielä muutamat päälle. Viime keväänä hukkasin kaksi paria lapasia, ja yksiin sain tosi isot reiät aikaiseksi. Kesän käsilaukkuneuleena mukana kulki siis lapasia, kun tiesin että sitten kelien viilentyessä tekee mieli laittaa niitä isompia lämmikkeitä puikoille. Ja viimein sain ne viimeisetkin langanpäät pääteltyä.

Tasaraitarasat

malli: oma, 40 silmukkaa

lanka: DROPS Karisma

puikot: 3,5 mm

langankulutus: yhteensä 56 g

fiilis: tykkään väreistä paljon!

Karismasta olen aiemminkin neulonut lapasia, jotka ovat olleet lämpimiä ja kestäviä, toivottavasti nämäkin ovat! Eivätkä ainakaan heti joutuisi hukkaan…

Punatulkut

malli: oma, 52 silmukkaa

lanka: Novita Nalle

puikot: 2,5 mm

langankulutus: yhteensä 54 g

fiilis: viimein mustaan talvitakkiin sopivat lapaset!

Ja sitten voin vähän vilauttaa varmaankin vuosi sitten valmistunutta projektia, kun olen vieläkin näistä niin ylpeä. Näistä piti tulla lapaset itselle, mutta sopivatkin miehen käteen paremmin. Ei se mitään, sopivat ne myös miehen tyyliin ja värimaailmaan.

Kirjoneuleiset

malli: Charlene Schurch, pattern 20

lanka: Sandnes Garn Sisu

puikot: 2 mm

käännöstä neliöksi

Aamulla lätäkkö maassa oli jäässä. Tykkään siitä ritinästä kenkien alla. Onneksi armastukselleni valmistui pipo lämmittämään korvia ja aivoituksia.

 

 

malli: turn a square

lanka: noro kureyon

puikot: 4,5 mm

 

Tai kai mä vähän ajattelin itseäni kun loin tuohon silmukat. Kaikille piponeulomuksilleni tuppaa vaan käymään niin, että jotenkin kyllästyn niihin matkan varrella. Ja sitten niistä tulee armastuksen pipoja. Tää on jo ehkä kolmas jolle käy niin. Onneksi meillä on suunnilleen samankokoiset päät, joten ei ole niin väliä minkä ja kenenkä myssykän aamulla nappaa päätään lämmittämään. Ja katsokaas nyt kuinka loistavasti pipo mätsää noihin aiemmin tehtyihin kynsikkäisiin!

 

malli: oma, olikohan 64 s.

lanka: zitron trekking (XXL), väri 90

puikot: 2,5 mm