Tweedsukat

Hieman itselleni yllätykseksi keskeneräisten sukkien läjästä ensimmäisenä valmistuivat nämä paksut tweedsukat.

Tweedsukat

malli: oma perussukka, 48 silmukkaa

lanka: Novita 7 Veljestä ja 7 Veljestä Tweed

puikot: 3,5 mm

langankulutus: 108 g

Näiden sukkien neulomiseen inspiroiduin kaivellessani lankavaraston uumenia, lanka on melko hyvin marinoitunutta, sillä se on viime vuosituhannelta. Tosin tajusin lankavalintani olevan huono sukkiin saatuani ensimmäisen sukan valmiiksi. Valkoisen langan tweedpilkut saavat sukan näyttämään jo valmiiksi nuhjaantuneelta ja nyppyyntyneeltä.

Tällä tweedlangalla ei ole mitään tekemistä nykyisen 7 Veljestä Tweedin kanssa, eikä oikeastaan muunkaan 7 Veljestä -langan, niin omalaatuinen koostumus langassa on.

Vaikka käytänkin lähes aina villasukkia, kesälläkin, toivotaan ettei näin paksuille sukille ole käyttöä ennen syksyä.

Pikkuapila

Tytölle valmistui tuommoinen mekkonen. Vähän iso siitä tuli, oletinkohan jotain muuta kun kolmevuotiaalle neuloin kokoa, jonka luvataan sopivan 4-5 vuotta vanhoille. Onneksi nuo kasvavat. Lapset siis, neuleet kokemukseni mukaan kutistuvat helpostikin…

Ronjan pikkuapila

malli: Pikkuapila

lanka: Naurava lammas Ehta Villa (värit Meri ja Peikonpoika)

puikot: 5 mm

langankulutus: 180 g

Oikeasti malli oli enemmän tunikamittainen, mutta neuloin enemmän pituutta vartalo-osaan, halusin käyttää kaiken vaaleanpunaisen langan, ja tyttökin on pitkäselkäistä sorttia. Ja mikä parasta, ylhäältä alaspäin neulottuun malliin ei tullut ommeltavia saumoja ollenkaan. Lanka oli juuri sellaista neulottavaa josta tykkään, villaista ja rasvaista, ja mahtavan väristä. Laiskuuttani en ole vielä kastellut neulomusta, joten varmaan tuo neulepinta vielä ensimmäisen pesun jälkeen hieman tasoittuu. Oikein oivallinen välikausilämmike, ja varmasti menee vielä syksyllä.

Keskeneräistä

Kevätsiivouksen yhteydessä kaivoin kaikki keskeneräiset sukankutimet nurkista ja kassin pohjilta ja muista piilopaikoista yhteen läjään. Ja aika monta niitä onkin! Keskenerisyyksiin on varmaan yhtä monta syytä kuin on projektejakin. Yksi unohtui vanhan laukun uumeniin kun vaihdoin uuteen, yhdessä alkoi väri ja malli tökkiä, yhdessä taas lanka… Yhden löysin lastenhuoneesta, se oli siellä neulonnan alla kun tyttöä vielä piti nukuttaa aktiivisemmin, sitä siis ei ole ainakaan vuoteen edistetty…

Positiivista on että viidessä parissa on jo yksilöt olemassa. Olisikohan jo aika neuloa niille kaksiloita?

Ikuisuusneule sai nappinsa

Poikaystäväkirouksen takia en neulonut miehelleni mitään isompaa ennen naimisiinmenoa. Tämä villatakki on siis aloitettu muistaakseni 2009, ja se on ollut nappilistoja vaille valmiina ties kuinka kauan. Sitten vielä nappien ompelemisessa kesti. Mitenhän se voikin olla niin hankalaa, nappien paikoilleen saattaminen.

Kirjastotakki

malli: Humanistin lukunuttu / Retropolitan Cardigan

lanka: Novita Luxus Cloud

puikot: 4 mm

langankulutus: 657 g

Armaani kun on tuollainen pitkäraajainen, lisäsin hihoihin reilusti pituutta, ja muistaakseni tuohon vartalo-osioonkin. Lanka sisältää 35 % bambua ja on tosi pehmeää ja miellyttävää neuloa. Pelkään kyllä sen nyppyyntyvän käytössä, eikä takki varmaan tule kestämään hyvänä seuraavaa neljää vuotta mitä uuden neulomisessa minulta kestää. Toivotaan kuitenkin parasta, ja valitaan seuraavaan villatakkiin varmuuden vuoksi jotain muuta lankaa.

Luna tarkkailee kauempaa kun veljekset auttavat valokuvaamisessa. Vai luulevatkohan saavansa ruokaa, ahmatit.

Puroista peitto

 

Vihdoin valmis! Ja siitä tuli paljon hienompi kuin olin uskonut. Uskon puutteesta tämä onkin lojunut aika kauan keskeneräisenä, palat on virkattu esikoista odottaessa loppuvuodesta 2009…

vaaka

 

Yhdistin palat suoraan toisiinsa viimeistä kerrosta virkatessa. En ole kovin kärsivällinen ompelija, vaikka sillä tavalla saumoista olisi varmaan kauniimmat saanutkin. Reunan virkkaamiseen otin oppia täältä. Olisin halunnut vielä yhden mustan kerroksen, mutta lanka otti ja loppui kesken. Nyt valmiilla peitolla on mittaa semmoiset 80 cm x 120 cm.

Puro-peitto

malli: no niitä mummonneliöitä

lanka: Novita Puro sekä Novita Florica kaksinkertaisena

koukku: 4,5 mm

langankulutus: yhteensä 559 g

Ja tässä vielä todiste, että peitto pääsi heti käyttöön:

Pulma-herra kävi myös avustamassa valokuvattaessa, tosin yllättäen tällä kertaa vanha matkalippu oli villapeittoa kiintoisampi.

 

Myssyjä lapsille

Vauva tarvitsi myssyä, ja hauskan ohjeen löysinkin viime joulun parhaasta joulukalenterista, Huippuhomma-blogista. Ensin virkattiin ympyrät sivuille, sitten neulottiin kaistale päälaelle ja ommeltiin osat yhteen. Mietin tehdessä että isohkolta näyttää, mutta olen muutaman liian pienen myssyn neulonut, niin posottelin vain menemään. Isohan siitä tulikin, mutta mahtuu tuolle isommalle tyttöselle hyvin. Ja kyllähän se vauvakin kasvaa vielä.

Tyttö on ihan rakastunut avaruuskypäräänsä, lentäjänlakkiinsa, sankarihattuunsa. Ja onhan se saman värinen kuin äidin villatakki.

Avaruuslentäjälle

malli: Huippuhomman avaruusmyssy

lanka: Grignasco Tango (vihreä) sekä Rowan Felted Tweed DK (keltainen)

koukku ja puikot: 4 mm

langankulutus: yhteensä 37 g

Koska vauvan tämän talven päänlämmitystä ei ratkaistu tällä myssyllä, oli neulottava uusi. Tartuin siis ohjeeseen jota olen aiemminkin neulonut, tällä kertaa tosin paksummasta langasta.

Herttainen hattu

malli: Sweet Baby Cap, täältä löytyvällä ohjeella

lanka: Paksu pirkkalanka

puikot: 3,5 ja 4 mm

langankulutus: 40 g

Miten ihmeelliset ne omat kädet, sormet ja hihansuut ovatkaan! Sydämet virkkasin koristukseksi, vauvan toiseksi nimeksi on valikoitunut nimittäin Hertta. Ja kyllähän ne pienenä lisälämmikkeenä toimivat myös.

Pesukarhunen

Mahtavan inspiroivassa Hupsistarallaa-blogissa oli ohje ihanaan pesukarhu-tiskirättiin, ja pakkohan semmoinen oli virkata. Valmistuikin oikein joutuisasti, mutta siinä viimeistelyvaiheessa, kun piti silmät ja kuono ommella paikoilleen, kesti yllättävän kauan. Kuten minulla aina…

Pesu-Karhunen

malli: Pesukarhu-tiskirätti

lanka: Sandnes Garn Mandarin Petit

koukku: 3 mm

langankulutus: 37 g

Puuvillalankakätköstäni löytyi myös saman blogin mysteeritiskirätti, jonka neuloin jo viime vuonna heti mysteeriohjeen ilmestyttyä. Siitä oli jäänyt langanpätkät päättelemättä, koska mietin sen olevan pesurätiksi vähän liian pieni. Nyt tässä virkkuuinnossani sain tehtyä reunuksen rättiin, ja käytettyä myös inhokkivärisen langan samalla kokonaan. Selkeästi vessanpesuriepu, eikös?

Hyi Yäk!

malli: mysteeritiskirätti

lanka: The Cotton Garden Viola

puikot ja koukku: 3 mm

langankulutus: 21 g

Vielä kun sitten intoutuisinkin siivoamaan. Mutta kyllähän tämän aiivoustarvikkeiden valmistamisen voi jo ainakin puoliksi laskea siivoamiseksi.

Joulukuun tuotoksia

Tässäpä tämä, joulukuun ensimmäinen päivä valmistunut toinen tyttäreni. Kyllä se aika vaan vierähtää vauhdilla kun on uusi ihminen johon tutustua. Kuvassa hänellä on yllään jo ensimmäiselle tyttärelle neulomani villatakki, vieläkin nappeja vaille valmis. No, vielä on hihat käärittynä eli kasvunvaraa on, ehkä joku päivä innostun siitä inhokkipuuhastani, nappien ompelusta. Kyllä tuo vanhempi tyttönen hyvin käytti takkia ilman nappejakin, mutta silloin olikin lämmin kevät. Lankana takissa on Noro Kureyon Sock, ja sitä meni koko kerällinen, puikot olivat muistaakseni 3 mm, ja mallia takkiin katsottiin täältä.

Joulukuussa valmistui myös pieniä joululahjuksia. Anoppia ja kummitätiä lahjottiin kämmekkäillä, mallina Susie Rogers’ Reading Mitts, lankana Novitan Nalle, ja puikot 3 mm. Beiget menivät kummitädille ja punaiset anopille.

Viikkoa ennen tyttäreni syntymää veljeni sai pojan, ja hänelle lahjuksiksi vietiin aina niin ihanat junasukat. Punaiset lahjasukat on neulottu Gjestalin Maija-langasta 2,5 mm:n puikoilla.

Nuo isommat oranssinruskeat sukat jäi omalle tytölle odottamaan jalan kasvamista, ne on neulottu jostain 100 % villalangasta kolmen millin puikoilla. Ja koska punaiset sukkaset saivat kovasti kehuja veljen perheeltä, ovat kuulema ainoat sukat jotka venkoilevalla veljenpojalla pysyvät hyvin jalassa, neuloin pukinkonttiin vielä yhdet harmaasta Nalle-langasta.

Nyt tuolta kehdosta kuuluu semmoista pientä ähinää, että maitotarjoilua ollaan vailla. Paras totella kutsua heti ettei pieni neiti hermostu…

Pirpanalleni

Tyttöselle valmistui villatakki, aivan ihanasta lastenneulekirjasesta leikkipuistoneuleet. Tyttönikin tykkää niin paljon, ettei takkia meinaa saada pois päältä! Etenkin nuo soljet tuntuvat olevan kertakaikkisen ihastuttavat, onkohan tuossa autotytössä heräilemässä joku uinuva sisäinen prinsessa…

Pirpana

malli: Pirpa (koko 58 cm)

lanka: BC Garn Semilla Grosso (väri 111)

puikot: 6 mm

langankulutus: 350 g

fiilis: oikein oivallinen

Ainoa harmituksen aihe on se, että lanka loppui kesken. Huolimatta mallitilkusta ja tiheyden täsmäämisestä. Villatakki neulottiin alhaalta ylöspäin, joten langan loppumisen huomaa hupusta, joka ei mahdu päähän… Mutta toimii se kyllä hienona somisteena noinkin. En tiedä auttaisiko, jos neuleen kastelisi ja ripustaisi vain hupusta kuivumaan, vai venyisikö se sitten ihan rumaksi muutenkin.

Lanka oli uusi tuttavuus. Oikein mukava sellainen. Tiukkakierteinen 100% luomuvillalanka. Pehmeää neuloa, enkä edes muistanut miten nopeasti tulee valmista paksuilla puikoilla. Eikä lanka tuntunut kärsivän vaikka pariin otteeseen jouduinkin purkamaan ja neulomaan uudestaan, toivottavasti se lupaa hyvää villatakin kestävyyden kannalta myös!

Tässä ollaan mielipuuhissa, eli lukemassa, eräs ehdoton lempikirja on maalarikissat. Hei hurraa Kasi, hei hurraa Masi!